Viikonloppu jossain muualla

Niin maan perkeleesti kokista ja pepsiä, kauhuleffoja ja komedioita peiton alla, sunriset, lasagnea, valkosuklaata, kuntosalia ja ystävänpäivää ja aikaa vaan kahestaan. Tämä tyttö on viettäny viikonloppuna taas ihan liian monta tuntia linkissä ja junassa, ootan sitä päivää, kun tuun tällaiselta reissulta kotiin viimestä kertaa, tietäen että seuraavalla kerralla lähen jäädäkseni. :)
Ei ois enää montaa kuukautta.

Väsynyt, kotiutunut ja koeviikkoon valmistautuen,
Vellu

Iltapalalla

Saaristolaisleipää ja teetä, ja edelleen pahoittelen laatua (ei tullu pokkarilla paljoo kännykän kameraa parempia kuvia, kunhan saan järkkärini takasin, alkaa kuviakin tulla enemmän).
Ilta jatkuu tästä lämpösellä peitolla sekä hyvällä kirjalla ja kuulokkeet korvilla. :)

Last week

Hyvää ruokaa, lukiota, herkuttelua terveellisemmin ja epäterveellisemmin.
Alavasemmalla kuvassa paras yksilö kahvimuffinseista jotka tekasin viikonloppuna,
alaoikealla cantaloupemeloni.
+ Tietysti paljonpaljon monenlaista teetä!

P.S. Pahoittelen kännykkälaatua, järkkäri on tällä hetkellä kaverilla lainassa. :)

Työhakemuksiin vastauksia odotellen,
Vellu

Drums

Tattoo

 11. Syyskuuta 2013

Sillä on tarina. Pitkä tarina.

Alku.

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Minä.
Kirjoitan asioista toisinaan kummallisesti. Mutkikkaasti, pitkästi, vertauskuvia vertauskuvilla kierrellen. Haaveilen jonkin loppumisesta ja jonkin alkamisesta, yhden jatkumisesta. Suuremmasta kaupungista, paikkani löytämisestä. Suoritan toista vuotta lukio-opintoja itseni etsimisen ja syömishäiriöstä parantumisen ohessa. Soitan pianoa, olen täynnä sitä ja se on täynnä minua, mutta se on elämäntapa joka on kirjoittanut nimensä kalenterin jokaiselle sivulle. Laulan hiljaisina iltoina, en pidä äänestäni, eikä ääneni minusta, mutta pidän laulamisesta. Rakastan tuoksukynttilöitä, laukkuja ja hetkiä, jolloin voi tuntea täydellistä autuutta, hiljaisuutta ja vapautta itsestäni hetken kerrallaan. Rakastan poikaystävääni.
Elämässä parhaita ovat hetket, jolloin voin olla juuri sitä mitä olen. Päivä päivältä enemmän, ja uudestaan ja
taas uudestaan. Tuoda esille sitä, mistä pidän, missä olen hyvä, mitä haluan. Vaikka niitä asioita vielä etsinkin.

Kutsukaa Velluksi.